SIRKKA LAMMINEN

Sirkka Lamminen, Kuvaaja: Heikki Tuuli

Sopraano Sirkka Lamminen (s. Lampimäki) on lunastanut paikkansa Suomen klassisen musiikin eliittilaulajien joukossa. Hän on saanut kiitosta laulutekniikkansa erinomaisesta hallinnasta ja musiikillisesta huippuosaamisestaan sekä älykkäästä lavatyöskentelystä ja ihmisläheisestä esiintymistyylistään.

Sirkka Lamminen on monipuolinen taiteilija, jonka ohjelmisto kattaa laajasti musiikin eri tyylilajeja. Hän on arvostettu pedagogi, kouluttaja ja kommentaattori. Sirkka Lamminen esiintyy freelance -oopperalaulajana ja toimii Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun laulun ja äänenkäytön lehtorina. Hän tekee taiteellista jatkotutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus tohtorikoulussa ja on Alavudella järjestettävän Toivo Kuula -laulukilpailun taiteellinen johtaja.

Sirkka Lamminen on vieraillut solistina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Zürichin ja Bernin oopperataloissa, Rooman oopperassa, Hampurin valtionoopperassa, Opéra de Baugéssa Ranskassa, Viron kansallisooppera Estoniassa, kotimaisten oopperayhdistysten produktioissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Sirkka Lamminen esiintyy lisäksi orkesterien ja kuorojen solistina kotimaassa ja ulkomailla.

Sirkka Lammisen ääniala on laaja. Hänen repertuaariinsa kuuluu kaikkiaan noin 40 oopperaroolia, pääasiassa lyyrisen ja dramaattisen koloratuurisopraanon rooleja. Sirkka Lamminen on tullut tunnetuksi erityisesti dramaattisesta Mozartin Taikahuilun Yön kuningattaren roolista. Sirkka Lammisen tarkat koloratuurit Konstanzen ja Blonden (Mozart: Ryöstö Seraljista) sekä Rosinan (Rossini: Sevillan parturi) rooleissa ovat vertaansa vailla. Kiitosta ovat keränneet myös hänen tulkintansa Donnan Annan (Mozart: Don Giovanni), Donna Elviran (Gazzaniga: Don Giovanni) ja Zaiden (Mozart: Zaide) rooleista. Verdin naishahmoista Gilda (Rigoletto) ja Violetta (La Traviata) ovat ruumiillistuneet koskettavasti Sirkka Lammisen tulkitsemana niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa produktioissa. Syvyyttä ja kauniita sävyjä Lammisen äänessä on kiitelty erityisesti Magdan (Puccini: La Rondine) ja Micaelan (Bizet: Carmen) rooleissa.

Sirkka Lamminen on näyttelijänä kiinnostava ja muuntautumiskykyinen. Hän on kotonaan niin dramaattisissa kuin komediallisissa rooleissa. Adele (Strauss: Lepakko), Kaunis Galatea (Suppé: Die schöne Galathée), Valencienne (Lehár: Die lustige Witwe), Manuelita (Offenbach: Pépito) ja Mrs Wordsworth (Britten: Albert Herring) ovat ihastuttaneet näyttämöllisellä suvereniteetillaan ja sensuellilla äänen soinnilla yleisöä Suomessa ja Sveitsissä. Barokkimusiikkia Sirkka Lamminen on esittänyt jo varhaisista opiskeluvuosistaan saakka. Bachin, Händelin ja Scarlattin vokaalimusiikki kuuluu hänen ohjelmistoonsa. Lamminen sai Saksassa lehdistöltä erityisen ihastuneita arvioita Romildan roolista Händelin oopperassa Xerxes. Kansainvälisen lehdistön huomion herätti myös Aku Ahjolinnan ja Lisbeth Landefortin ohjaama Laulustaan lintu tunnetaan -esityskokonaisuus, jossa yhdistyivät Domenico Scarlattin musiikki ja Jose Saramagon teksti kirjasta Balthasar ja Blimunda kirjailijan juhlavuoden kunniaksi. Työryhmässä esiintyivät Elina Mustonen, Lilli Dahlberg, Tom Wenzel, Juan Echanove Laband ja Sirkka Lamminen. Teos kiersi Suomen lisäksi Espanjassa ja Portugalissa, ja sen taltiointi on osa Nobel-palkitulle kirjailijalle omistettua pysyvää näyttelyä.


Sirkka Lammisen viulunsoittotausta ja korkeatasoinen muusikkous kuuluvat hänen uuden musiikin tulkinnoissaan. La Fenice -oopperan (Kimmo Hakola) Poliisipäällikkö Giovannan rooli Savonlinnan oopperajulien kantaesityksessä, Kukan rooli oopperassa Sulka-oopperan (Tapani Länsiö) kantaesityksessä Suomen kansallisoopperassa sekä naispäärooli Kamarioopperassa Rakkaimpani (Seppo Pohjola) ovat olleet taiteellisia ja arvostelumenestyksiä.

Kokeellisen musiikkiteatterin taitajana, käsikirjoittajana ja tuottajana Sirkka Lamminen sai tulikasteensa teoksessa Madame Herz und Herr M. , joka oli säveltäjä Miika Hyytiäiseltä taiteelliseen kokonaisuuteen tilausteoksena sävelletty laulusarja, ja jonka korkeatasoinen toteutus ja innovatiivisuus ihastuttivat yleisön ja arvioitsijat. Teoksen ohjasi Jaakko Nousiainen. Kuudennen Kerroksen orkesteria (nykyisin Suomalainen Barokkiorkesteri) johti Kurt Kopecky, ja lavalla esiintyivät tenori Olavi Suominen ja säveltäjä Miika Hyytiäinen Sirkka Lammisen kera.

Sirkka Lammisella on monipuolinen kamarimusiikki-, orkesterilaulu-, kirkkomusiikki- ja yksinlauluohjelmisto. Hän on kantaesittänyt useiden suomalaisten säveltäjien mm. Jaakko Kortesharjun, Jani Kyllösen ja Miika Hyytiäisen laulumusiikkia sekä oratoriosooloja Manfred Gräsbeckin kirkkomusiikkiteoksessa Festive Cantata.

New York Timesin kriitikko Allan Kozinn noteerasi erittäin positiivisesti ja innostuneena Lammisen ja ensemblen tulkinnan Esa-Pekka Salosen teoksesta Floof sekä Toivo Kuulan ja Jean Sibeliuksen yksinlaulutulkinnoista pianisti Gilbert Kalishin kanssa New Yorkissa. Sirkka Lamminen on niin ikään saanut kiitosta tulkinnastaan Tampere Biennalen ja Tulkinnanvaraista-foorumin konsertista, jossa Juho Laitisen johdolla ja Jennah Vainion kuratoimana tuotiin yleisön koettavaksi John Cagen sekä aikamme nykysäveltäjien musiikkia. Defunensemblen kanssa Lamminen on esittänyt mm. M.A. Nummisen orkesterilaulut Fragen an Ludwig Wittgenstein ja Gedankenaustausch über Wittgensteins Bemerkungen.

Sirkka Lammisen uran voidaan sanoa käynnistyneen Kangasniemen laulukilpailun voittamisesta kesällä 1999. Seuraavana vuonna hän saavutti kolmannen sijan pohjoismaisessa Vox Unica -laulukilpailussa. Vuonna 2004 hän sijoittui toiseksi Timo Mustakallio -laulukilpailussa ja kolmanneksi Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjassa. Ensimmäisessä Merikanto -laulukilpailussa vuonna 2001 Sirkka Lamminen oli finalisti ja hänet palkittiin Ukri Merikannon veistoksella. Sirkka Lammiselle myönnettiin Sibeliuksen suvun erikoispalkinto vuonna 2007 kansainvälisessä Jean Sibelius -laulukilpailussa. Sirkka Lamminen oli semifinalisti kansainvälisessä Hans Gabor Belvedere -laulukilpailussa Wienissä vuonna 2002 ja The Queen Sonja International Music Competition -laulukilpailussa vuonna 2001 Oslossa. Sirkka Lammiselle on myönnetty Alavus -mitali 2025, Alavuden kaupungin kulttuuripalkinto 2007 ja koulun musiikinopettajien Pro Musica -mitali 1992. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskurahasto, Valtion säveltaidetoimikunta, Arvo Aution rahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Selim Eskelinin säätiö, Suomen Kansallisoopperan Pro Ooppera -säätiö ja Tampereen Pro Ooppera, Taiteen Keskustoimikunta, Sibelius-Akatemia, Viipurin Taiteenystävät ry ja Alfred Kordelinin säätiö ovat tukeneet Sirkka Lammisen opintoja apurahoin. Suomen Muusikkojen Liitto myönsi Lammiselle residenssin kesällä 2025 Lontooseen.